Lääkehoito

Ikääntyvien lääkehoidon pääpiirteitä

• Huomioitava se, että ihmisen ikääntyessä tapahtuu paljon fysiologisia muutoksia kuten aineenvaihdunnan heikkeneminen, munuaisten toiminnan heikkeneminen (jolloin lääkeaineen metaboloituminen eli elimistöstä poistuminen hidastuu), aivojen tai sydämen herkkyys lääkevaikutuksille voi lisääntyä.
  
  
• Ikä on yksi riski saada lääkkeistä haittavaikutuksia. Tavallisimpia haittavaikutuksia ikääntyneillä on huimaus, lihasheikkous, suun kuivuminen, ummetus, tokkuraisuus jne. Haittavaikutuksia on tärkeä seurata ja kirjata!
  
  
• Lääkeaineen vasteen seuraaminen, eli tehoaako annetut lääkkeet, lääkärin tulisi arvioida säännöllisesti lääkkeiden tarpeen ja turvallisuuden (onko ei toivottuja yhteisvaikutuksia muiden listalla olevien lääkkeiden kanssa?). Lääkäri karsii turhat lääkkeet pois. Lääkehoitosuunnitelma!
  
  
• Ikääntyneillä käytetään pääsääntöisesti pienempiä lääkeannoksia kuin työikäisillä. Aloitetaan lääkitys mahdollisimman pienellä annoksella ja nostetaan tarpeen mukaan yksilöllisesti.
  
  
• Ikääntyneille (kuten kaikenikäisille muutenkin) on tärkeää antaa kirjalliset, selkeät ja ymmärrettävissä olevat ohjeet ja käydä ne myös yhdessä suullisesti läpi.
  
  
• Lääkehoidossa apuna käyttäen dosetteja
  
• Lääkeannoksessa huomioidaan myös paino ja ikä.
  
• Hoitajan näkökulmasta on tärkeää seurata lääkityksen onnistumista, eli onko ikääntynyt ottanut lääkkeensä ja jos tuntuu siltä, ettei hän enää kykene itse hoitamaan lääkehoitoaan siihen on hankittava apua kyseiselle ikäihmisille (esimerkiksi muistisairaiden ihmisten lääkehoito).
  
  
• Selvitettävä kaikki käytössä olevat lääkkeet, voiteet, luontaistuotteet, käsikauppalääkkeet..
  
  
• Ikäihmisen nesteytyksestä on pidettävä huolta ja seurattava sitä lääkehoidon ohella, sillä jotkin lääkkeet kuivattaa esim. suuta.
  
  
• Kivunhoidossa huomioitavaa; iäkkään ihmisen voi olla hankala tai vaikea ilmaista kipua
  
  
• Ikääntyneille sopii parasetamoli (mutta siinä ei ole tulehdusta poistavaa tekijää, mutta se voidaan yhdistää tulehduskipulääkkeisiin). Mahan suojalääke suositeltavaa.
  
  
• Vuorokausirytmi tärkeää! Milloin antaa mitäkin lääkettä, kuinka elimistö reagoi lääkeaineeseen. Esimerkkinä verenpainelääkkeet ja nesteenpoistolääke samassa on hyvä ottaa heti aamulla, sillä diureetti poistaa elimistöstä nestettä jolloin on tarvetta virtsata. Jos sen ottaisi yötä vasten, voisi virtsaamistarve häiritä yöunia. Myös rauhoittavat lääkkeet yötä varten tulisi ottaa mieluiten ennen keskiyötä, jotta vältyttäisiin pahimmalta tokkuraisuudelta/ sekavuudelta.
  
  
• Otettava huomioon muu lääkitys joka on menossa, niiden mahdolliset ei toivotut yhteisvaikutukset!
  
  
• Sairaudet vaikuttavat iäkkäiden lääkehoitoon
  
  
• Oikea lääkemuoto, eli hoitaja tietää lääkkeiden vaikutustavat. Esimerkiksi depot rakennetta ei saa rikkoa (eli ei saa jauhaa, murskata, puolittaa jne..) sillä depot rakenteen hajotessa ihminen voi saada siitä 2-4 kertaisen vaikutuksen mitä normaalisti, joka voi olla vaarallista ja sen pitkävaikutteinen ominaisuus katoaa. Myös enterotablettia ei saa murskata, jauhaa, puolittaa jne, entero tablettia ei suositella otettavaksi ruokailun ohella, sillä sen on tarkoitus vaikuttaa ohutsuolessa ja näin ollen ruokamassa hidastaa tabletin pääsyä ohutsuoleen.
  
  
• Huomioitava ihmisen kykyä ottaa lääkettä. Pitääkö olla nestemäisessä muodossa, murskattuna, jauhettuna?
  
  
• Alkoholin käyttö ja tupakointi. Iäkkäillä on yleensä enemmän listalla lääkkeitä kuin työikäisillä ja yleensä varmasti sellaisia lääkkeitä joiden kanssa ei sovi alkoholi tai tupakka (esim. verenohennuslääkkeet, psyykelääkkeet, unilääkkeet, rauhoittavat, kipulääkkeet, insuliini, nitraatteja, verenpainelääkkeitä yms.) Jo pelkästään alkoholin vaikutus voi johtaa kaatuiluun ja sitä kautta esimerkiksi reisiluun kaulan murtumiseen siitä edelleen sairaalahoitoon sänkypotilaaksi ja pahimmillaan toimintakyvyn heikkeneminen, joka on myös kustannuksellisesti kallista.
  
  
• Ikääntyneen ihmisen eletty elämä ja nykyhetken elämäntavat; esim alkoholin käyttö, tupakointi, liikkuminen, ruokavalio (onko esimerkiksi runsaan juomisen takia heikompi maksa kuin keskivertoihmisillä jne.)
  
  
• Diabetes! Pitkäaikaishoitolaitoksissa on joskus nähnyt sitä että insuliini käydään aamutoimien yhteydessä pistämässä ja aamupalaa saa sitten kun joutaa antamaan jos asiakas ei itse kykene menemään aamupalalle. Eli insuliinin kanssa erittäin tarkkana, jolloin varsinkin lyhytvaikutteisen insuliinin kanssa oltava heti syömistä!
  
  
• Esimerkkinä marevan, verenohennuslääke. Iäkkäillä voi olla usein todella ohut iho, jolloin tulee helposti haavoja ja palkeenkieliä jo pienestäkin asiasta (esim. paitaa pukiessa päälle), oltava varovainen, ettei haavoita ihoa verille.
  
  
• Oltava tietoinen ruoan ja juoman yhteisvaikutuksista tai haittavaikutuksista lääkkeiden kanssa.. Ruoka voi lisätä tai vähentää lääkehoidon tehoa ja mahasuolikanavaan kohdistuvia haittoja. ESIM.
  -K-vitamiinia sisältävät vihreät kasvikset heikentävät varfariinin tehoa.
  -Greippi ja karpalomehut estävät esim. kalsiumsalpaajien ja statiinien metaboliaa jolloin on vaarana lääkeainepitoisuuden suurentuminen elimistössä
  -maitotuotteet voivat heikentää joidenkin lääkkeiden imeytymistä (esim. osteoporoosilääke ja tyroksiini)
  
  
  
• Lääkelaastarit, esim. muistisairaalla ihmisellä paikkaan, jonne ei itse ylety tai kykene ottamaan laastaria pois. Muistettava ottaa laastarit pois kuumassa!
  
  
  
  
  Salla, Pilvi ja Mira
  
  Lähteenä käytettiin hieman Turvallisen lääkehoidon kirjaa, mutta muuten pohdittiin nämä yhdessä suullisesti.